Musta seesamkeitto

Kaikkia suuria ja lukuisiin mainetekoihin yltäneitä kansakuntia yhdistää yksi asia: ruokalaji, joka on väriltään mustaa. Muinaisilla Spartalaisilla oli verestä valmistettu mustakeittonsa, englantilaiset söivät black puddingiaan jokaisessa imperiuminsa kolkassa sen suuruuden päivinä, hilpeät länsinaapurimme ruotsalaiset taas ovat tunnettuja veriohukaisistaan, hämäläisten mainio heimo mämmistään ja evoluution korkeimmalla portaalla jämäkästi seisovat tamperelaiset mustamakkarastaan. Vähän tiedetty fakta on kuitenkin se, että myös maailman toisella laidalla asustelevat kiinalaiset ovat onnistuneet luomaan, vieläpä mielenkiintoisenkin, mustan ruokalajin.

Vanhana sivistyskansana tunnetut kiinarit eivät luonnollisesti tykänneet luttailla sianveren kanssa (samaan kastiin menevät mämminsä kanssa hienostuneet hämäläiset), joten he päättivät luoda oman, yöntumman herkkunsa kasvikunnan keskuudesta, mustista seesaminsiemenistä. Tuloksena tästä syntyi makea ruoka nimeltään musta seesamkeitto. Lähtökohdat hämäläis-tamperelaisen testaajan kulinaristiselle miellyttämiselle ovat siis vähintäänkin kunnossa.

East Asia Martin notkuvien hyllyjen lomasta löytyi kuin löytyikin pienen etsiskelyn jälkeen varsin mallikelpoinen seesamkeiton edustaja, ”Instant Sesame Paste” -merkkinen, Shui Heung – nimisen yhtiön valmistama valmispussimustakeittojauhe. Kauniin oranssinkeltaiseen pahvipakkaukseen on merkitty valmistuspaikka lähestulkoon kaikille 80-luvulla eläneille suomalaisille tutulla ”Made in Hong Kong” – fraasilla. Nuoremmalle, ”Made in Bangladesh"-sukupolvelle tarkennukseksi, että kyse ei nyt ole siitä automarkettien yhteydessä sijaitsevasta sekatavarakaupasta. Pakkaus sisältää neljä kappaletta valmiita annospusseja, josta keiton saa ohjeiden mukaan väsättyä kaatamalla kuiva-aineen lautaselle ja kiehuvaa vettä päälle. Helppoa kuin tankin pysäyttäminen paljain käsin Taivaallisen Rauhan Aukiolla.

Rakkaudella Honkkarista

Keiton raaka-aineena toimiva jauhe näyttää jokseenkin epäilyttävältä. Mielleyhtymä krematorion uunista kaapaistuun, hienokoostumuksikseen tuhkaan särähtää mieleen aika vahvana. Islantilaiset todennäköisesti tykkäävät kanssa, sillä ei tämä kauhean kaukana ulkonäöltään ole tulivuoresta ilmoille pöhähtävästä tuhkastakaan. Kun päälle kaataa kuumaa vettä ja sekoittaa, muuttuu ulkonäkö melko lailla löysää mämmiä muistuttavaksi, mutta höyryävän kuumaksi velliksi.

No mutta hei, Emma-täti! Viime kerrasta onkin jo aikaa!

Millepä sitten maistuu musta kiinalainen? Musta ihan hyvälle. Seesaminsiemenet antavat kuumalle vellille jännittävän maun, jota on vaikea verrata minkään muun elintarvikkeen makuun. Se on samaan aikaan (kiitos sokerin) miellyttävän makea ja jollakin tavalla popcorniin sekä pähkinöihin vivahtava. Jos siis sopan ulkonäkö tuokin etäisesti mieleen mämmin, samaa ei voi mausta sanoa. Lisäksi keitto on hyvin vetistä, siinä ei ole sen paremmin mämmin kiinteyttä kuin minkäänlaisia sattumiakaan mukana. Jos omaat hyvän mielikuvituksen, ja osaat kuvitella, miltä hienojakoinen, sokeroitu tuhka sekoitettuna kuumaan veteen maistuu, niin pääset hyvin lähelle tämän produktin suutuntumaa ja makua. Kokonaisuutena seesamsoppa on varsin hyvä ja suomalaisesta aromimaailmasta melko lailla poikkeava tuote. Tämä menisi varmasti oikein hyvin jälkiruokana, osana kantoninkiinalaista ateriakokonaisuutta, jolloin omalaatuinen maku pääsisi kaltaiseensa seuraan muiden kiinalaisen keittiön mausteiden rinnalle. Keitto on myös pahuksen täyttävää: Yhtä kulhollista enempää ei oikein kunnolla kykene sisuksiinsa ajamaan. 

Tuhkasoppa

Koska musta seesamkeitto on täällä läntisen Euroopan itäisimmässä kolkassa vielä melko tuntematon ruokalaji, suosittelen rohkeasti rikkomaan kulttuurirajoja ja maistamaan, mille ei-Tapolan-musta maistuu. Jos rimakauhu meinaa iskeä, niin keksin juuri loistavan ateriakokonaisuuden, johon perushärmäläinenkin voi pelotta ujuttaa mukaan uuden ja ihmeellisen ruokalajin: Siispä ainakin tänne, lumettomaan Etelä-Suomeen, ehdotankin joulun väreihin sopivaksi ruokateemaksi seuraavaa:

Alkusnapsi: Salmiakkikoskenkorvaa

Alkuruoka: Musta seesamkeitto

Pääruoka: Mustamakkara, lisäkkeenä mustaa saaristolaisleipää

Jälkiruoka: Musta kahvi ja mämmi

Jos vielä jostain syystä kaiken tämän jälkeen jäi mieleen piristäviä ja valoisia ajatuksia, niin laita valaistus pois ja kuuntele vaikka Van Der Graaf Generatorin tuotanto läpi. Eiköhän sitten viimeistään jo tällä ala päästä, ihan mentaalisesti kohtalaisen tervekin ihmisolento, lähelle Johnny Nicen ajatuksenjuoksua.

HAJU: Paahteinen, seesamsiemenmäinen, popcornmainen

MAKU: Sokerisen makea, seesamsiemenmäinen, vetinen, tuhkamainen

Kokonaisarvosana: 3,5 / 5