perjantai 2. joulukuuta 2011

Kuivattu mustekalaraaste

Aasian ja Euroopan väestön välillä on muutamia asioita, mitkä erottavat selkeästi nämä kahden maanosan asukkaat toisistaan. Ensimmäinen näistä on menneisyys: Kun suurin osa eurooppalaisista vielä käytti päivänsä keihäshippaan karhujen ja muiden petojen kanssa, syöden iltaisin heimonrippeidensä kanssa paistettuja käpyjä nuotion äärellä, kukoisti muun muassa Kiinassa pitkälle kehittynyt ja monia merkittäviä keksintöjä tehnyt korkeakulttuuri monimutkaisine yhteiskuntarakenteineen. Toinen merkittävä seikka onkin sitten se, että meren äärellä asuvat Aasian asujaimet ovat aikojen saatossa oppineet syömään merestä lähestulkoon kaikkea, mitä siellä evoluution (tai kreationistien mielestä Ison J:n) tuloksena kihisee ja kuhisee.

Tästä kulttuuristen erojen ruotimisesta saakin sitten oivan aasiansillan (...ehehehe..) tämänkertaiseen tuotteeseen, joka on (paketin mukaan) Kaakkois-Atlantin syvimmistä kolkista luonnonmukaisesti ylöskiskottua, sen jälkeen suikaleiksi raastettua ja kuivattua, mustekalaa! Kuluttajien iloksi se on myös pakattu kertakäyttöiseen, 20 gramman vetoiseen muovipussiin, jonne on vielä lisämausteiksi paiskattu mukaan suolaa, sokeria, sorbiinihappoa ja natriumglutamaattia! Tämän monipolvisen urakan tekijänä toimii taiwanilainen Shin Ho Sing Ocean Enterprise Co., Ltd. Pussissa lukee myös sellainen hassunhauska nimi, kuin Jane-Jane, joka on ilmeisesti vielä jonkinlainen tuotemerkki.

Kyllä taas kerran saivat East Asia Martin myyjät nauraa, kun barbaarisen tietämätön suomipoika pällisteli pitkään mustekalatuote kädessään hyllyjen välissä miettien, uskaltaako tätä oikeasti maistaa? Lopputulos oli, tuttuun tapaan, että minä köyhdyin pari euroboria ja matkaan mukaani lähti kuin lähtikin edellämainittu hassu pussi kuivattua mustekalaa.

Minä Tarzan-Tarzan, sinä Jane-Jane

Kun pussin avaa, pelmahtaa sieltä kasvoille melkoinen annos merta ja merenelävää! Mustekalan, meren ja suolan yhteissulotuoksu on voimakas ja erikoinen, mutta ei millään tavoin paha. Tosin jos siihen ei ole tottunut laisinkaan, niin veikkaan, että haistelun jälkeen kynnys tuotteen maistelulle kasvaa jonkin verran...Pussin sisälle on muuten piilotettu vielä yksi, pienempi pussi, joka pitää sisällään kosteutta imevää kemikaalia. Tätä ei pidä erehtyä nautiskelemaan.

Mustekalaraasteen syöminen oli pelottavaa: Mitä jos joudun merellä onnettomuuteen ja Lentävä Hollantilainen mustekalanaamaisine kapteeneineen tuleekin noutamaan sieluni ikuiseen kadotukseen? En usko, että tämän teon jälkeen minulle suodaan mahdollisuutta minkäänlaisiin neuvotteluihin asian tiimoilta! Mutta vielä pelottavampaa on se, mitä minulle mahtaakaan käydä, kun suurin piirtein vuoden päästä alkava maailmanloppu herättää meren syvyyksissä uinuvan, kaikkista lonkero-olioista suurimman, muinaisen Cthulhun?! Tulevan maailmanvaltiaan häpäiseminen alhaisimpia lajitovereitaan syömällä saattoi tuomita minut kaameaan kohtaloon, mutta tieteen ja kulinarismin nimissä päätin kuitenkin uhrautua ja sulloin nahkeaa raastetta reilun hyppysellisen suuhuni. 



Davy Jones dislikes!


Melkoinen elämys oli jälleen tämänkin tuotteen makumaailma: Hieman sitkeä, nahkea raaste maistui yhtä aikaa sekä suolaiselta että makealta ja tähän dualismiin yhdistyi vielä merellinen, kalaisa mustekalan maku koristeltuna pikantilla marjaisuudella tai hedelmäisyydellä. Suomeksi sanottuna makukokonaisuus oli siis melkoisen monimutkainen! Oudon sävärin tuotteen aromiin antoi sorbiinihappo, joka on alunperin pihlajanmarjoista valmistettu maku- ja säilöntäaine. Parin hyppysellisen jälkeen eriskummalliseen makuun oli jo melkoisen tottunut ja loppu pussi hupeni ahnaaseen vatsaani melko nopeasti. Suolaisen sokerisen kokemuksen päälle keho suorastaan huusi lasillista vettä lantringiksi.


Eikä Cthulhukaan ole mielissään!


Mitäpä tästä kaikesta voi vielä sanoa? Ainakin sen, että jos haluaa kokea todella erilaisen makujen sinfonian, niin kannattaa ostaa pussi raastemustista ihan kokeilumielessä. Kaikki kuivalihaa, eli "jerkyä" syöneet pääsevät myös halutessaan laajentamaan horisonttiaan kuivamustekalan parissa. Vaikka pussin koko oli melko pieni, riitti se vahvoine makuineen mainiosti yhdelle ihmiselle. Jos tätä, natriumglutamaatin ja sorbiinihapon ilojuhlaa monta pussillista vetää, niin voisin kuvitella Davy Jonesin ja Cthulhun koston ilmenevän ensisijaisesti ja nopeasti vatsanväänteinä & ripulina. Ai niin, jos ette halua kokea sitä karmeaa ja ikuista kidutusta sitten maailmanlopun koittaessa, älkää syökö tätä tuotetta.


HAJU: Voimakas, suolainen, kalainen, katkarapumainen, merellinen
MAKU: Suolaista ja makeaa yhdessä, mustekalamaista tunkkaisuutta, ajoittain outoa ”hedelmäisyyttä” (ilmeisesti pihlajanmarjoista peräisin olevasta sorbiinihaposta)

Kokonaisarvosana: 3,5 / 5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti