Kaikesta sitä ihminen keksii mehua pusertaa! Kiivi ei ensimmäisenä juolahda ainakaan allekirjoittaneen (verrattain rajoittuneeseen) mieleen ykkösvalintana mehuhedelmistä puhuttaessa, mutta onneksi toisella puolen maankehää joku on eri mieltä. Mutta ennen kuin selvitellään kuka mehusti ja mitä, niin otetaan pikakatsaus kiivihedelmän varsin mielenkiintoiseen ja vähän tunnettuun historiaan.
Suurin osa läntisen maailmanpuoliskon ihmisistä on ollut tietoisia kiivin olemassaolosta vasta jotakuinkin 50–60 vuoden ajan. Kiivi myös yhdistetään nykyään poikkeuksetta Uuteen Seelantiin, tuohon kiivilintujen ja hobittien mystiseen kotomaahan kaukana, Maapallon väärällä puolella, mutta tämä ei ole erikoisen, karvaisen hedelmämme alkuperäinen koto. Sen löytääksemme, on lentokoneen nokka käännettävä 180 astetta, kohti pohjoista pallonpuolta ja Kiinaa.
Kiivi on siis tunnettu Kiinassa sekä sen naapurivaltakunnissa jo aikoina ammoisina ja se nauttii alkuperäiskotimaassaan tänäkin päivänä korkeasta asemastaan kansallishedelmänä. Jostain syystä kiinalaiset eivät kuitenkaan koskaan tajunneet ihmeellisen hedelmänsä kaupallista potentiaalia ja niinpä tämä rooli pedattiinkin uusiseelantilaiselle lähetyssaarnaajalle, joka toi hedelmän mukanaan Kiinasta kotisaarilleen 1900-luvun alussa. Uusiseelantilaiset jalostivat nopeasti hedelmästä kaupalliset versiot, nimesivät ne maorinkielisellä niemellä ”kiwi”( koska karvapintainen hedelmä muistutti uusiseelantilaista, samalla nimellä tunnettua lintua) ja pistivät bisneksen pystyyn. Loppu onkin hedelmäkaupan historiaa. Saamatonta väkeä ovat kiinalaiset: ensin keksivät ilotulitteitaan varten ruudin, jonka sitten eurooppalaiset nappasivat itselleen, jalostivat ihmisten rei’ittämiseen kelpaavaan muotoon ja valloittivat maailman. Aivan sama tarina toistuu sitten uusiksi kiivihedelmän (tai alkuperäiseltä nimeltään ”kiinankarviaisen”) kanssa!
Mutta sitten asiaan: Tällä kertaa testissä on siis kiivinmakuinen ”soft drink”, joka kunnioittaa hedelmänsä aasialaisia juuria seilaamalla hyiseen pohjolaan Malesian trooppisesta lämmöstä. Kyseinen puteli löytyi Siam Housen kattavasta valikoimasta ja maksoi osapuilleen jonkin verran alta yhden etruskin. Valmistajana kiivilitkulla on ”Jefi” – niminen korporaatio joka tekee, nättien kotisivujensa perusteella, Malesiassa vaikka minkälaisia muitakin juotavia. Koolla ei kiivijuomaa ollut pilattu, sillä purkki oli vetoisuudeltaan aasialaiseen tapaan piskuinen, ainoastaan 2,5 desin kokoinen.
 |
| Ravinteikasta lisäainetta |
Kuten jo monen monta kertaa aikaisemminkin, olivat ennakko-odotukset tämänkin tuotteen osalta täysi tabula rasa. Purkki avautui helposti ja sihahtamatta, joten ainakaan hiilihappoja ei ollut käytetty. Ensimmäinen kulaus sai välittömästä aikaan positiivisen reaktion: makeaa kuin mikä, mutta jollakin tavaa samalla oikein hedelmäistä ja hyvää. Purkki hupenikin varsin nopeaan tahtiin hörppien, eikä mausta saatu ensituntuma muuttunut prosessin aikana. Imelää mehua oli helppo juoda ja paksuhkosta mausta tuli eniten mieleen nesteeksi sulanut päärynämehujää. Itseään kiiviä ei vahvasti makeutetussa nesteessä juuri maistanut lukuun ottamatta jälkimaun aavistuksellista happamuutta. Jotenkin juoma oli vähän eksyksissä kaamoksen kylmyydessä kylpevässä syys-Suomessa, mutta kuumana kesäpäivänä jääkaappikylmänä siemailtuna tämä pääsisi todella oikeuksiinsa. Myös erilaisten hedelmädrinkkien pohjaksi Jefin kiivijuoma kävisi todennäköisesti aivan loistavasti. Ehkäpä tämä optio tulee testattua ensi kesän aikana.
Jännää on muuten se, että kaikkialla juomaa mainostetaan erityisesti ”terveystietoisten kuluttajien valinnaksi”. Tämä on ymmärrettävää, sillä terveystietoisesti juoma sisältääkin muun muassa sokeria, maissisiirappia sekä aitoa ”kiivi-aromia”! Kirsikka-aromina terveystietoisen kakun päällä ovat väriaineet, joiden tuoteseloste kertoo vaikuttavan haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentävän tarkkaavaisuutta. Näitäkö ne yläkoululaiset sitten nykyään juovatkin?
Kaikesta keinoainetauhkasta ja olemattomasta kiivistään huolimatta suosittelen kokeilemaan juomaa vaikka sitten saunan tai kovan treenin päälle, jolloin sen virkistävyys pääsee parhaiten esille. Tai sitten vain odotatte kiltisti kesää ja niitä 30 asteen helteitä…
HAJU: Raikas, makeahko, hedelmäinen
MAKU: Erittäin makea, mehujäämäinen, paksu, hieman kiivimäisen kitkerä
Kokonaisarvosana: 4 / 5
Ai niin, oikeassa kiivissä on muuten kasapäin C-vitamiinia, mutta ei kannata vältsiin odottaa, että tässä siitä olisi kovin paljoa jäljellä. :)
VastaaPoista